Kati ja kuningatar Kristiina

Päähenkilömme Kati Berg on tehnyt kuningatar Kristiinasta pro gradu -tutkielmansa ja oli jo hyvässä vauhdissa väitöskirjan kanssa, kun tutkimuksen rahoitus tyrehtyi. Tästä blogikirjoituksesta saa viitteitä siitä, miksi Kati oli niin intohimoisen kiinnostunut Ruotsin suurvalta-ajan kuningttaresta.

Kuva: Wikipedia commons

Kuningatar Kristiina (8.12.1626 Tukholman kuninkaanlinnassa  – 19.4.1689 Roomassa) kirjoittaa itse eräässä kirjeessään, että hän on saanut alkunsa Turun linnassa, jossa Kustaa II Adolf ja Maria Eleonora vierailivat alkuvuodesta 1626.

Kristiina peri Ruotsin valtaistuimen kuusivuotiaana, koska hänen isänsä, Kustaa II Aadolf, Pohjolan Leijona, kaatui Lützenin taisteluissa 1632.

Kristiina oli monipuolisesti lahjakas ja sai määrätietoisen ja samalla miehisen koulutuksen hallitsijaksi. Hänet erotettiin äidistään, jonka ainakin sanottiin olevan tasapainoton.

Filosofiasta ja valtio-opista kiinnostuneella Kristiinalla oli myös hyvin henkilökohtainen murhe. Hän halusi olla mies (Yle, julkaistu 11.3.2014, päivitetty 8.9.2015).

Halu on varsin looginen seuraus Kristiinan lapsuudesta: häntä luultiin jo syntymän hetkellä erehdyksessä poikavauvaksi ja tykillä ammuttin laukaukset, jotka kertoivat, että maahan on syntynyt prinssi. Kristiinasta myös kasvatettiin systemaattisesti kuningasta. 1600-luvulla naisia pidettiin epätäydellisinä miehinä ja Kristiina pyrki kaikessa täydellisyyteen.

Kristiinan sukupuoli-identiteetin kriisi tai hänen suhteensa kamarineito Ebba Sparreen ei Tukholman hovia kuitenkaan juuri kohauttanut.

Silti Kristiina oli ehkä koko Euroopan ristiriitaisin hallitsija.

Kristiinan luonteessa, hänen taipumuksessaan liioitteluihin, hänen mieltymyksessään dramaattisiin kohtauksiinja hänen roolileikeissään on helppo havaita teatraalinen piirre”, kirjoittaa Peter Englund kirjssaan Kuningatar Kristiina – tyttökuningas.

Kuningatar Kristiina oli intohimoisen kiinnostunut tieteestä ja taiteesta ja suosi niitä laajasti. Hän luki todennäköisesti kaiken kirjallisuuden, joka Euroopassa oli siihen aikaan saatavilla.

Nuori kuningatar halusi tuoda kulttuuria ja sivistystä Ruotsiin. Hänen kutsustaan Ruotsin hoviin muuttikin muun muassa ranskalainen filosofi René Descartes (Yle, julkaistu 11.3.2014, päivitetty 8.9.2015).

Ratsasti kuin mies

Loisteliasta hovia pitänyt hallitsija harrasti miekkailua, metsästystä ja ratsastusta. Kristiinan nähtiin ratsastavan miltei joka päivä. Kristiina rakasti ratsastamista ja hänen kerrotaan ratsastaneen kuin mies, mutta naistensatulassa.

Turun linnan kuningatar Kristiinasta kertovassa näyttelyssä oli ranskalainen naistensatula, jolla Kristiina on ratsastanut. Punaisesta sametista valmistettu satula ja satulapeite on kirjailtu hopealangalla ja se on 1600-luvulla maksanut omaisuuksia.

Kuva: Livrustkammaren

Kirjailun on suunnitellut tukholmalainen Simon Jüterbock ja se on valmistettu Pariisissa 1650. Satulaan kuuluu myös kaksi pistoolikoteloa pistooleineen ja naisten jalustin. Kristiinalla pistoolit symboloivat hallitsijan vallan korostamista. 

Vaikka Ruotsi oli köyhä maa, Kristiina ei todellakaan pihtaillut hankkiessaan kauniita esineitä hoviinsa. Kristiinan kruunajaisiin hankittiin 1647–1650 Ranskasta arvokkaista materiaaleista valmistettuja barokkityylisiä satuloita: 15 satulaa miehille ja viisi naistensatulaa.

Luopui kruunusta ja ryhtyi katoliseksi

Vuonna 1654 kuningatar järkytti ja suututti oman valtakuntansa ja koko luterilaisen Euroopan luopumalla protestanttisesta uskosta. Jumalasta hän ei luopunut, koska Jumala oli 1600-luvun maailmankuvassa selviö. Luopuessaan kruunusta hän oli pukeutunut kokonaan valkoisiin vaatteisiin ”kauniina kuin enkeli”.

Kuningatar Kristiinan isä Kustaa II Aadolf oli kuollut taistelussa katolista uskoa vastaan. Siksi ei olekaan ihme, että katolisen uskon uskon harjoittaminen oli Ruotsissa kiellettyä kuolemanrangaistuksen uhalla. Katoliseksi kääntynyt Kristiina lähti vielä samana iltana kohti Roomaa.

Mika Kaurismäki on ohjannut 2015 kuningatar Kristiinan elämästä kertovan elokuvan The Girl King (Tyttökuningas). Kansainvälisenä yhteistuotantona syntynyt elokuva kuvattiiin Turun seudulla. Suuri osa kuvauksista tehtiin Turun linnassa. Kuningatar Kristiinaa näyttelee ruotsalainen Malin Buska, ja käsikirjoituksesta vastasi Michel Marc Bouchard. Elokuvassa puhutaan englantia ja jonkin verran ranskaa.

Tyttökuningas (The Girl King) -elokuvan virallinen traileri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *