Kirja, joka vaikuttaa Katin ajatuksiin puista

Kati Berg siteeraa Joki-dekkarissa saksalaisen Peter Wohllebenin teosta Puiden salattu elämä – kasvimaailman kuninkaiden tunteista ja viestinnästä. 

Peter Wohlleben on koulutukseltaan metsänhoitaja, joka on hoitanut koko elämänsä Hümmelin pyökkimetsää Saksassa. Hän tuntee sen läpikotaisin ja on oppinut tulkitsemaan puiden kieltä ja havainnoimaan niiden vuorovaikutusta. Hänen mukaansa pyökit ovat uskomatoman sosiaalisia, mutta seurustelevat mieluiten vain toisten pyökkien kanssa.

Maastotutkimukset ja perehtyminen metsän tieteelliseen tutkimukseen ovat saaneet Wohllebenin vakuuttuneeksi siitä, että puut ovat tuntevia olentoja, jotka kykenevät oppimaan. Hän on vakaasti sitä mieltä, että raja kasvien ja eläinten välillä on hämärtymässä. 

Metsän oma internetverkosto

Metsänpohjan alla on toinen maailma, jossa puut yhdistyvät toisiinsa juurien välillä kulkevien sienirihmastojen avulla. Verkosto on niin tiheä, että rihmastoja voi olla satoja kilometrejä. Siksi puut voivat viestiä keskenään ja olla yhteydessä satoihin muihin puihin. Metsä toimii tavallaan kuin yksi elävä organismi. 

Juuriverkostojen kautta puut myös hoitavat lapsiaan ja varoittavat toisia puita vaarasta. Jos äitipuu on vahingoittunut tai kuolemaisillaan, se siirtää viisauttaan siemeniin sekä yhteyttämäänsä sokeria ja sitomaansa hiiltä lapsilleen. 

Jotkut puhuvatkin metsän internetistä, Wood Wide Webistä. Siitä on olemassa kiehtovia videoita. Näissä kahdessa esiintyy tutkija Suzanne Simard. 

Myös Wohllebenin kirjassa on houkuttelevia väliotsikoita: Puiden kieli, Ystävyyssuhteita, Rakkauselämää, Puiden etiketti, Yhdessä onnistuu, Hiilidioksidi-imuri, Ajantaju, Katulapset, Burnout, Tammiko mammanpoika? sekä Luontokappale vai biorobotti?

Puiden hidas elämä

”Ihmisen on vaikea ymmärtää puita varsinkin siitä syystä, että ne ovat loputtoman  hitaita”, Peter Wohlleben kirjoittaa. Erityisen hankalaa ihmisen on hahmottaa puun aikajännettä: 120-vuotias puu on vasta ohittanut kouluiän. 

Suomessakin kuusi voi sopivissa olosuhteissa elää 250-400 vuotta, tammi saavuttaa vaivatta 500 vuoden iän ja maamme vanhin mänty on yli 790-vuotias inarilaispetäjä. Vielä kuolemansa jälkeenkin maahan kaatunut, lahoava puu tarjoaa kodin metsän ötököille.

Alkusanat suomenkieliseen laitokseen on kirjoittanut Anni Kytömäki. Hänen tekstinsä on kuin lasi kirkasta vettä, kun taas Wohlleben käyttää pohdiskelevaa ja havainnoivaa esseetyyliä.

Kirjoittajat jakavat syvän huolen metsien tilasta. Puiden netti näyttää toimivan parhaiten vanhoissa ikimetsissä, mutta viimeisiä niistä hakataan Suomessakin surutta. Puupeltojen netti ei ei toimi kunnolla, ehkä siksi, että se ei ole oikea metsä. 

Myös J.R.R. Tolkien oivalsi tämän kaiken intuitiivisesti. Hän kirjoitti metsän eloon: puita muistuttavat entit puhuvat, suojelevat pienempiään ja kokoustavat. Ja kokoukset kestävät piiiiitkäääään, koska entit ovat niin loputtoman hitaita. 

Peter Wohlleben: Puiden salattu elämä – kasvimaailman kuninkaiden tunteista ja viestinnästä.

Kuva: Tuomas Pelttari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *